|
KITEEN MIESKUORO, PAIKALLINEN KULTTUURINTEKIJÄ 100v. 2006
Ensimmäiset kiteeläiset kuoromiehet koottiin yhteen jo vuonna 1900. Silloinen Kiteen seurakunnan suntio Juho Siili kokosi ympärilleen joukon, joka alkoi mieskuorolaulun pioneerityöt Kiteellä. Joukossa oli mukana Kiteen nimismiehen poika Evald Winter, joka lauloi sittemmin Kiteen Mieskuorossa kaikkiaan 65 vuotta.
Laulajat saivat todennäköisesti innostuksensa ensimmäisiltä Sortavalan laulu- ja soittojuhlilta, jotka olivat olleet kesällä 1896. Kymmentä vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1906, laulajajoukko esiintyi jo nimellä Kiteen Mieskuoro Sortavalan seuraavilla suurilla laulujuhlilla. Siellä olleessa kilpailussa tämä kuoro, yhdeksän laulajaa, saavutti jaetun toisen sijan maaseutukuorojen sarjassa. Kuoroa johti kiteeläissyntyinen Kiteenlahden koulun johtajaopettaja Eemil Aleksanteri Nikkonen.
Kuoro on toiminut, enemmän tai vähemmän vireänä, rekisteröimättömänä kokoonpanona monet vuosikymmenet aina viimeisiin sotiin asti. Kuoron omia pöytäkirjamerkintöjä ei ole tallessa, mutta kiteeläisten järjestöjen vanhat arkistot ja suurten tapahtumien juhlaohjelmat kertovat Kiteen Mieskuoron mukanaolosta, kun ohjelmansuorittajaa erilaisiin tilaisuuksin on tarvittu. Kuoro sai rekisteröidyn yhdistyksen muodon talvella 1946 ja siitä lähtien alkaa tarkoin pöytäkirjamerkinnöin tallennettu Kiteen Mieskuoron uudempi historia.
Kuorolla on ollut kiteeläisellä kotiseudulla ja laajemminkin, tunnustettu kulttuuritoimijan asema. Lähiseudun lisäksi laulajat ovat olleet mukana lukuisilla maakunnan ja valtakunnan alueen laulujuhlilla ja monesti joukko on tullut palkituksi onnistuneiden esitystensä ansiosta. Kuoro on ollut etuoikeutetussa asemassa siinä, että sen johtajat ovat viihtyneet tehtävässään yleensä varsin pitkään. Se on merkinnyt jäntevää ja tuloksellista työtä ja sen ansiosta myös hyviä tuloksia.
Kiteen Mieskuoron viimeisin suuri ponnistus on oma kirja, ”Niin paljon on aihetta lauluun”, Kiteen Mieskuoron historia 1906 - 2006. Kirjan laati vuodesta 1962 mukana ollut Pekka Havukainen, mutta lisäksi teoksessa on omilla kertomuksillaan monia kuoron laulajia, sekä yhteistyössä mukana olleita kumppaneita läheltä ja kauempaakin. Kuoron tavoitteena on ollut, että kirjan avulla olisi tullut talletetuksi palanen kiteeläistä paikallishistoriaa. Toinen tavoite on se, että kirjan lukeneille nuorille ja varttuneillekin kotiseutumme laulaville miehille se voisi olla virikkeenä mukaantulolle tähän perinteiltään arvokkaaseen miesryhmään. Kirja on samalla kiitos kuoron laajalle ystävien ja tukijoiden joukolle, jotka näin ovat saaneet dokumentin arvostamastaan harrastuksesta.
Kiteen Mieskuoro juhli satavuotisen kiteeläisen mieslaulun historiallista merkkipaalua 2006.
PH | 
